Kuntien ilmastokonferenssi 2021 puhujahaastattelu:

Sari Rautio: Euroopan Alueiden komitea - Asia, josta kaikkien pitäisi tietää enemmän

”Suomessa tiedetään eurooppalaisesta päätöksenteosta muutenkin liian vähän, mutta tämä on semmoinen, joka meitä kannattaisi kiinnostaa huomattavasti enemmän, kun meillä on ihan valtavasti myös annettavaa sinne.”

Sari Rautio on Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Euroopan alueiden komitean jäsen, Kuntaliiton hallituksen 1. varapuheenjohtaja ja Hämeen maakuntahallituksen varapuheenjohtaja. Rautio aloitti Euroopan alueiden komitean jäsenenä vuoden 2020 tammikuussa. Raution mielestä Euroopan alueiden komitean toiminnan kannattaisi kiinnostaa huomattavasti enemmän suomalaisia kuntia ja kaupunkeja, sillä se voisi mahdollistaa kunnille kumppanuuksia, eurooppalaista rahoitusta ja viedä eteenpäin suomalaista edelläkävijyys asemaa.

Mikä on Euroopan alueiden komitea?

Euroopan Alueiden komitea on neuvoa-antava elin, joka edustaa alue- ja paikallisviranomaisten etuja Euroopan unionissa. Euroopan Alueiden komitea koostuu 27 jäsenmaan vaaleilla valituista alue- ja paikallistason edustajista. Jokainen maa valitsee haluamansa edustajat, jotka EU:n neuvosto nimittää viisivuotiseksi toimikaudeksi. Suomella varsinaisia edustajia on yhdeksän sekä heille yhdeksän varaedustajaa. Edustajien lukumäärä on suhteessa maan väkilukuun.

Euroopan alueiden komitea antaa lausuntoja komissiolle, neuvostolle ja parlamentille useista EU-lainsäädännön asioista, kuten työllisyys-, sosiaali-, terveys-, ympäristö- ja ilmastoasioista sekä aluepolitiikasta. Euroopan alueiden komitea antoi muun muassa lausunnon Euroopan ilmastolakiin painottaen kaupunkien ja alueiden merkitystä tavoitteiden saavuttamisessa.

Miksi Euroopan alueiden komitean toiminnan kannattaisi kiinnostaa enemmän?

Euroopan alueiden komiteassa ei pelkästään tehdä päätöksiä ja anneta lausuntoja, vaan jaetaan kertomuksia ja kokemuksia nimenomaan omilta alueilta ja omista lähtökohdista. Jäsenten rooli Euroopan alueiden komiteassa on Raution mukaan todella tärkeä. He ovat omissa kunnissaan ja kaupungeissaan päätöksentekijöitä. He vievät eteenpäin tietoa mitä alueiden komiteassa tehdään sekä päinvastoin - mitä omilla alueilla tehdään. ”Se työ ei synny siellä jossakin Brysselissä, vaan alueiden komitean työ tehdään oikeasti täällä alueilla. Jokainen puheenvuoro täysistunnoissa tai valiokunnissa kerrotaan, että meillä Hämeenlinnassa tai meillä Lombardiassa. Se on oikeasti tämmöistä bottom-up tyyppistä työskentelyä, mikä on todella mielenkiintoista.”

Raution mukaan kuntien rooli Euroopan tasolla ja eurooppalaisessa päätöksenteossa on kasvava ja erityisen merkittävä demokratian kehittymiselle. Yksittäinen kansalainen ja kuntalainen voi vaikuttaa alueiden komitean toimintaan olemalla aktiivisesti yhteydessä Suomen edustajiin, käymällä vuoropuhelua sekä seuraamalla päätöksentekoa.

Yhteistyö ja yhteinen kieli

Raution mielestä erityisen hienoa Euroopan alueiden komitean toiminnassa on se, kuinka voimakkaasti YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat kaikessa mukana. Rautio haluaisikin kannustaa suomalaisia kuntia ja kaupunkeja käyttämään YK:n kestävän kehityksen tavoitteita vahvemmin omassa retoriikassaan ja viestinnässään. ”Mehän tehdään paljon tekoja - juuri sellaisia, joita YK:n kestävänä kehityksen tavoitteet edellyttävät - mutta me ei välttämättä osata nimetä niitä samanlailla, että ne liittyisivät tähän globaalin taikka eurooppalaiseen kehykseen. Se on mun mielestä yksi semmoinen asia missä Suomi voisi petrata.” YK:n kestävän kehityksen tavoitteet tulisi saada mukaan kuntien strategioihin. Käyttämällä samoja termejä samalla merkityksellä suljetaan pois tahattomat väärinymmärrykset. Rautio tuokin esiin, ettei YK:n kestävän kehityksen tavoitteet pelkästään luo raameja kuntien toimintaan, vaan toimivat myös globaalina ja eurooppalaisena kielenä, mikä voi mahdollistaa kumppanuuksia ja toiminnallista hyötyä.  

Teksti: Veera Visuri, Kuntaliitto, 2020

Tule kuulemaan lisää avajaistilaisuuden paneelikeskustelussa keskiviikkona 2.6. klo 9.45-11.00.

Avajaistilaisuuden jälkeen voit vielä päästä oppimaan lisää kansainvälisestä CDP raportoinnista klo 11.15-12.00

Pohjoismaisten verkostojen toiminnasta ja siitä miten verkostot auttavat kohti ilmastotavoitteita pääset kuulemaan torstaina 3.6. klo 13-14.00.