Kuntien ilmastokonferenssi 2021 puhujahaastattelu:

Peter Lund: Kunnat ovat energiamurroksen keskeisin toimija

”Teknologisten ratkaisujen suhteen olen optimisti, ratkaisuja on ja niitä tulee lisää. Mutta kun puhutaan kunnista, missä investoinnit tehdään, pitää saada talousajattelu vahvemmin mukaan, niin että energiamurros tuo hyvinvointia eikä tunnu ihmisistä epäreilulta. Joka kunnassa löydetään ja tiedetään sille sopivimmat ratkaisut.”  

Pariisin ilmastosopimuksen tavoite on pitää lämpötilan nousu alle 1,5 asteessa, ja vuosisadan puolivälissä kasvihuonekaasupäästöjen ja -nielujen pitäisi olla tasapainossa. ”Koska valtaosa ilmastopäästöistä tulee energiantuotannosta, päästövähennystavoitteet osuvat etenkin energiantuotantoon ja -käyttöön. Pääosa ilmastopäästöistä tulee rakennetusta ympäristöstä eli kunnista. Kunnat ovatkin energiamurroksessa aivan keskeisessä roolissa: valtio voi asettaa tavoitteita, mutta konkreettiset vähennystoimet tapahtuvat kunnissa.” Lund sanoo.   

Ilmastonmuutoksen torjuminen on myös lähidemokratiaa 

”Keskustelu päästövähennyksistä muuttuu kuitenkin helposti hirmuisen teknokraattiseksi ja ihmiset unohtuvat keskustelusta. Pitäisi miettiä enemmän oikeudenmukaisuutta ja kuntalaisten osallisuutta päätöksenteossa: ihmisten pitää päästä vaikuttamaan lähiympäristönsä ratkaisuihin, esimerkiksi siihen, miten he haluavat asua. Jos halutaan rakentaa tiiviisti, mutta ihmiset haluavat asua väljästi tai päinvastoin, syntyy ongelmia. Ilmastoystävällisiä ratkaisuja löytyy kyllä eri asumismuotoihin.”  

Jokaisella kunnalle löytyy omat hyvät energiaratkaisut 

”Jokainen kunta lähtee omista edellytyksistään ja omista ratkaisuista. Yhtä hyvää energiaratkaisua ei kunnille löydy - niitä on paljon.” Näitä ovat esimerkiksi pikkukuntien vanhat öljylaitokset, jotka on muutettu bioenergialla toimiviksi. Espoossa rakennetaan syväkaivoa, ja syvät porakaivot tulevat yleistymään muuallakin: lämpöpumpuista tulee osa kaukolämmön tuotantoa. Oulussa rakennusten energiakatselmointi on viety pitkälle ja rannikolla on rakennettu tuulivoimaa. Myös uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen kelpaamattomien jätteiden käyttö energiaksi on ottanut vauhtia esimerkiksi Kotkassa. Lahdessa on ehkä maailman pisimmälle viedyin jätelogistiikka, jossa kerätään, lajitellaan, kierrätetään ja lopuksi hyödynnetään kierrätykseen kelpaamaton jäte energiaksi. ”Helsinki on hyvin suuri hiilenkäyttäjä, se on nukkunut ilmastonmuutoksen aikana. Se että rikas kaupunki ei ole vielä tehnyt tarvittavia toimia kuvastaa sitä, että ilmastonmuutoksen torjuminen ei ole kiinni rahasta vaan korvien välistä.”  

Ilmastonmuutoksen torjumisessa on kyseessä sosio-tekninen murros. ”Asukkaiden lisäksi yritykset ovat tärkeitä, liiketoimintamallien pitää muuttua. Mutta myös poliitikkojen pitää muuttua: kuten kellokoneistoissa, kaikkien rattaiden pitää liikkua samassa tahdissa.” 

Uusiutuvat energiat, ilmastokestävä metsänhoito, rakennusten hyvä energiatalous ja vähähiilinen liikenne avittavat kohti hiilineutraaliutta 

Suomi on päättänyt olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä: päästöjen ja nielujen pitäisi silloin olla tasoissa. Aikaa on noin 15 vuotta. ”Metsien merkitys hiilinieluna on meille suuri. Kunnat ja seurakunnat ovat isoja metsänomistajia, ja ilmastokestävä metsänhoito, joka meillä ottaa vasta ensimmäisiä askeleitaan, tulee hyvin tärkeäksi. Meillä on vahva tehometsänhoidon doktriini, mutta tätä ajattelutapaa joudutaan nyt tarkistamaan.” 

Myös rakennusten energiatalous, se miten niissä käytetään sähköä ja lämpöä ja tuotetaan energiaa, on ilmastonmuutoksen hillinnässä hyvin tärkeää. Uudet teknologiat, kuten aurinkopaneelit ovat kehittyneet valtavasti. ”Suomi on tässä vähän jälkijunassa, esimerkiksi Tanskassa tuotetaan 5-6 kertaa enemmän aurinkosähköä kuin meillä. Paneelit ovat nykyään edullisia. Kuntiin tarvitaan hyviä käytäntöjä, että ihmiset voivat kattoremonttia tehdessään asentaa samalla aurinkopaneelit.” 

Noin neljäsosa päästöistä tulee liikenteestä, pääosa autoista liikkuu edelleen bensalla. ”Henkilöautoliikenteessä ja myös kevyessä tavaraliikenteessä sähköistyminen on keskeinen ratkaisu. Mutta liikkuminen ei ole vain sähköautoja: tärkein asia on julkinen liikenne.” Kunnissa voidaan parantaa mahdollisuuksia liikkua lähiympäristössä ilman autoa myös esimerkiksi pitämällä kevyenliikenteen väylät kunnossa talvella. ”Monet infrastruktuurimme ja tapamme tuottaa energiaa perustuvat siihen, että tuetaan vanhaa teknologiaa. Kuntien pitää olla skarppina, että säädökset elävät murroksen kanssa samanaikaisesti ja mahdollistavat fiksut tavat.”  

Tulevaisuudessa kuntien energia tulee uusiutuvista energioista ja energiankäytön tehostamisesta, siitä että saadaan vähemmällä energialla enemmän aikaan. ”Energiayhtiöt voivat olla aktiivisesti edistämässä tätä ja tehdä sillä jopa bisnestä. Sähköntuotantomuodoista tuulivoima on tällä haavaa ylivoimaisesti halvinta, kun rakennetaan uutta energiantuotantoa. Tuulivoiman kaavoituksessa eteen tulee sen hyväksyttävyys: energiamurroksessa tuulivoimaloiden määrä on suuri - miten niille saadaan sosiaalinen hyväksyntä?” Lund pohtii. 

Ilmastonmuutoksen torjunnassa ei saa unohtaa taloutta 

”Tuhannen taalan kysymys kuitenkin on, miten tästä kaikesta tehdään bisnestä. Suomalaisessa keskustelussa on ollut liian pienessä roolissa, miten kuntien talous kytketään murrokseen niin että kunnille tulee myös hyötyä. Ilmastonmuutoksen ratkaisut pitää kytkeä paikalliseen elinkeinoelämään, löytää omia ratkaisuja, joihin voidaan käyttää paikallista osaamista ja yrityksiä, luoda työpaikkoja, verotuloja ja hyvinvointia.” 

Maailmalta löytyy esimerkkejä pienistä kunnista, joissa on onnistuttu tässä. Esimerkiksi pieni, köyhä Güssing Itävallassa muutti kunnan eläväksi laboratorioksi. Yritykset asettuivat sinne, koska saivat mahdollisuuden kokeilla uusia asioita ja kuntaan syntyi 1500 työpaikkaa. Kunnan kaikki energia on nyt uusiutuvaa. ”Suomalaisissa maalaiskunnissa jokainen maanviljelijä on innovaattori, heillä pysyy hitsipilli kädessä ja he pystyvät tekemään käsillään asioita, joita emme voi täällä kaupungissa edes ymmärtää. Siellä on hirmuisesti tietotaitoa, mutta tarvitaan järjestäjä, joka kokoaa kaiken yhteen.” Lundin mukaan kuntien johdolla on tässä tärkeä rooli. 

”Kaivataan kokeilukulttuuria: kokeiluista iso osa menee pieleen, mutta joskus löytyy ratkaisuja. Ja kun niitä löytyy, pitää miettiä kuka muu voisi tätä käyttää, kenelle tätä voidaan myydä. Suomalaisten osaaminen voi löytyä esimerkiksi kestävästä bioenergiasta. Kaikki bioenergia ei ole kestävää: mistä löytyisivät kestävän bioenergian muodot?”  

Ihmiset pitää ottaa mukaan muutokseen 

”Juhlapuheissa puhutaan aina, että ihminen tärkeä, mutta käytännössä näin ei ole. Ihmiset pitäisi ottaa enemmän mukaan muutokseen, antaa vastuuta. Osallistuminen synnyttää kaikkea kiinnostavaa pöhinää. Kreisit asiat kuolevat pois, ja jotkut asiat menevät eteenpäin, ja niissä voin piillä meidän tulevaisuutemme. Eivätkä ne välttämättä ole teknisiä vaan sosiaalisia innovaatioita.” Lundin mielestä ilmastotyössä tarvitaan lisää lähidemokratiaa: Isot raamit voisivat tulla ylhäältä, mutta mitä enemmän tullaan konkretiaan, sitä enemmän päätäntävaltaa pitäisi antaa kunnille ja ihmisille. ”Nykyään muodollinen koulutus ei välttämättä takaa tietoa ja ihminen, jolla ei ole korkeaa koulutusta, voi olla tavattoman tietävä. Se kapasiteetti, joka pohjautuu ehkä laajaan kokemukseen, pitäisi ottaa myös käyttöön. Silloin rupeaa tulemaan hienoja, ihmisläheisiä ratkaisuja.”  

Peter Lund on teknillisen fysiikan professori, joka tutkii tulevaisuuden energiakysymyksiä. Hän on erityisen kiinnostunut monitieteellisistä näkökulmista energiaan. Lundin tutkimuskohteena ovat mm. uusiutuvat energiat, energiakäännökset ja energiavallankumous. 

Teksti: Marja Järvenpää, Ympäristötiedon foorumi, 2020 

 

Lisää kuntien energiaratkaisuista kuulet konferenssin tilaisuuksissa: 

  • Keskiviikko 2.6. klo 14.00–15.30 Energiamurrokseen vastaaminen älykkäissä suomalaisissa kaupungeissa ja kunnissa 

  • Torstai 3.6. klo 9–11.00 Kuntien innovatiiviset energiaratkaisut