Kuntien ilmastokonferenssi 2021 asiantuntijahaastattelu:

Johannes Lounasheimo - Kun tiedämme, mistä päästöt syntyvät, osaamme vähentää niitä

Kesäkuussa 2020 julkaistiin toisen kerran tiedot kaikkien Suomen kuntien päästöistä. Päästölaskennan avulla pystytään näkemään hyvin yksityiskohtaisesti, mistä kuntien päästöt syntyvät. Tulokset voivat toimia kuntien ilmastotyön selkänojana. Niitä tarkastelemalla nähdään, millä toimenpiteillä on onnistuttu vähentämään päästöjä ja missä päästöjä pitäisi erityisesti hillitä. Vaikka kuntien ei ole tarvinnut tehdä laskentojen eteen itse mitään, kunnissa on syytä ymmärtää laskennan perusteet ja ennen kaikkea ottaa tieto käyttöön. 

Johannes Lounasheimo työskenteli Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) erityisasiantuntijana ja kehitti työkseen päästölaskentaa eli SYKE:n ALas-mallia sekä keräsi tietoja kuntien hiilidioksidipäästöistä. Nykyään Lounasheimo työskentelee Ympäristöministeriössä erityisasiantuntijana.   

”Koko maan kattava alueellinen yhdenmukainen laskenta on varmaan kansainvälisestikin aika ainutlaatuista. Päästölaskennat on tehty kaikille Suomen 310 kunnalle. Laskennan avulla voidaan nähdä hyvin yksityiskohtaisella tasolla, mistä minkäkin kunnan päästöt syntyvät ja missä on tapahtunut muutosta,” Johannes kertoo. 

Laskentamallin kehityksessä pyörää ei olla keksitty uudestaan, vaan malli on kehitetty aiempien laskentojen pohjalta.  Laskennassa sovelletaan Hinku-laskennan periaatteita ja pyrkimyksenä on tuoda esiin ne kuntien päästöt, joihin kunnat voivat itse vaikuttaa. Teollisuuden päästöt ovat esimerkiksi pitkälti laskennan ulkopuolella. Tieliikenteen päästötiedot perustuvat siihen, millaisia autoja kuntaan on rekisteröity ja kuinka paljon niillä ajetaan. Moottoritien läpiajopäästöt eivät siis ole enää kunnan päästöjä.  

”Tieliikenteen päästölaskenta on uudistunut aiempaa tarkemmaksi ja kunnille oikeudenmukaisemmaksi. Nyt esimerkiksi liikenteen sähköistämiseen panostaminen näkyy suoraan päästötuloksissa. Myös esimerkiksi työkoneiden laskentaa on tarkennettu, ja maatalouden päästöt on laskettu uudelleen kaikille kunnille yhdenmukaisella menetelmällä,” Johannes kertoo. Laskentojen avulla on nyt mahdollista päästä vertailemaan esimerkiksi turvemailla ja kivennäismailla tapahtuvan peltoviljelyn päästöjä eri puolilla Suomea.  

”Tavoitteena on mahdollisimman avoin järjestelmä niin, että periaatteessa kuka tahansa voi toistaa laskennan.” 

Kunnissa pitää ymmärtää laskennan perusteet – hiilinielut eivät ole mukana laskennassa 

”Me tarjoamme kunnille luvut, mutta kunnissa on hyvä ymmärtää, mistä ne kertovat, mitä laskenta sisältää ja mitkä osa-alueet jäävät laskennan ulkopuolelle,” Johannes painottaa.  

Päästölaskentaan ei kuulu maankäyttösektorin eli LULUCF:n päästöjen ja hiilinielujen laskentaa. Laskennoista ei siis käy ilmi, millaisella tolalla kuntien hiilinielut ovat tai millaisia päästöjä soiden ojituksesta syntyy. Myöskään rakentamisen päästöjä ei ole laskennassa kokonaisuutena mukana. Rakentamisen päästöiksi lasketaan ainoastaan työmaiden energian kulutus ja työmaiden synnyttämä liikenne. Tavoitteena on myöhemmin saada myös maankäyttösektori mukaan laskentaan. Erilaisten materiaalien aiheuttamat päästöt taas kuuluvat kulutusperusteiseen tarkasteluun, jota pyritään kehittämään kunta- tai maakuntatasolle SYKEn tulevissa projekteissa. 

”SYKEn päästölaskennan tuottamia lukuja voi tarkastella monesta eri näkökulmasta. Hinku-laskentasääntöjen mukaan kunnat saavat tuulivoimasta päästöhyvityksiä, eli kompensaatiota. Kunnissa kannattaa kuitenkin katsoa lukuja myös ilman tuulivoimakompensaatiota tai esimerkiksi kokonaan ilman maatalouden päästöjä. Tällöin muiden tekijöiden vaikutus päästöihin tulee paremmin näkyviin.” 

Päästölaskenta on selkänoja ilmastotyölle  

”Toivon, että luvut motivoivat laajasti kuntia niiden ilmastotyössä ja koskettavat muitakin kuin kuntaorganisaatioita. Myös yritysten ja kaikkien kuntalaisten tulisi sitoutua ilmastotavoitteisiin,” sanoo Johannes. 

Päästölaskennan avulla nähdään, millaisia vaikutuksia eri toimenpiteillä on ollut. Laskenta kertoo, missä on onnistuttu vähentämään päästöjä ja paljastaa, missä on isoimmat päästölähteet.  Kunnan ilmastotyö voi nojata laskennan tarjoamiin päästötietoihin, ja tulokset voivat auttaa päästövähennystoimien priorisoinnissa ja täsmällisempien eri sektoreita koskevien päästötavoitteiden määrittelyssä. Esimerkiksi maatalouden päästöille voidaan asettaa omat tavoitteet.  

”Toivottavasti loputkin kunnat heräävät toimimaan, nyt kun kaikilla kunnilla on laskennat käsissään. Kyse ei ole ainakaan enää siitä, etteikö tietoa ilmastotyön taustalle olisi tarpeeksi. Voidaan myös katsoa naapurikuntaan: miksi nuo ovat kymmenen vuoden aikana vähentäneet päästöjä noin paljon ja mitä meidän kunnassa pitäisi tehdä, että pystyisimme samaan.” 

Päästöt nousivat hieman vuonna 2018 

Uusimpien kesäkuussa 2020 julkaistujen tulosten mukaan kuntien yhteenlasketut päästöt kasvoivat vajaan prosentin vuonna 2018 edelliseen vuoteen verrattuna. Nousu johtui Johanneksen mukaan teollisuuden sähkön kulutuksen kasvusta, pohjoismaiden huonosta vesivoimavuodesta ja korkeammasta lämmityksen tarpeesta talvella, mikä kasvatti sähköntuotannon päästöjä. Maatalouden, tieliikenteen ja kaukolämmön päästöt pysyivät melko lailla ennallaan.  

”Vuodesta 2005 päästöt ovat vähentyneet 15 prosenttia, mikä on seurausta etenkin öljylämmityksen osuuden pienenemisestä. Hiilineutraaliustavoitteisiin on kuitenkin matkaan. Esimerkiksi liikenteen päästöt, eiväthän ne ole toistaiseksi oikein vähentyneet,” sanoo Johannes. 

Vuonna 2018 eniten päästöjä aiheutui tieliikenteestä (25 %), maataloudesta (17 %), kaukolämmöstä (16 %) ja sähkönkulutuksesta (lämmitys- ja kulutussähkö yhteensä 15 %). Kuntien päästöissä on paljon eroja. Suurimpia eroja selittävät esimerkiksi iso lämmitystarve pohjoisessa ja erityisesti turpeen käyttö lämmityksessä sekä kivihiilen käyttö osassa kuntia. Pitkistä välimatkoista aiheutuu liikennettä, mutta kuntien erot liikenteen päästöistä johtuvat myös erilaisista liikkumistottumuksista. Toisaalla on tapana ajaa huoletta autolla lyhyitäkin välimatkoja ja toisaalla auton käyttöä pyritään minimoimaan. 

Eri toimialojen ja kuntienkin ilmastotyössä tulevaisuuden visioihin kuuluu kaiken mahdollisen sähköistäminen. Pelkän sähköistämisen avulla voi kuitenkin olla vaikea päästä hiilineutraaliustavoitteisiin, etenkin, jos energian tarve samalla kasvaa. 

”Sähköistäminen auttaa vähentämään päästöjä, jos kaiken ei tarvitse samalla paisua ja kasvaa. Samalla, kun toimintoja sähköistetään, pitäisi kuitenkin ensisijaisesti vähentää kulutusta: rakennusten vaatimaa lämmitysenergiaa tai liikkumistarvetta. Reseptinä on siis energiansäästö, sähköntuotannon muuttaminen päästöttömäksi, ja kolmantena eri toimintojen laajamittainen sähköistäminen.” 

Teksti: Outi Silfverberg, Ympäristötiedon foorumi, 2020 

Maakuntien asukasta kohti lasketut kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2018. Päästöt on laskettu Hinku‐laskentasääntöjen mukaisesti. ©SYKE

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lisätietoja päästölaskennasta saa tutkija Santtu Karhiselta, Suomen ympäristökeskus, santtu.karhinen@ymparisto.fi  

Kuntien ilmastokonferenssissa on keskiviikkona 2.6. klo 11.15–12 mahdollista tutustua Suomen ympäristökeskuksen uuteen päästöskenaariotyökaluun.